- toimi häkkikanalakiellon puolesta nyt!

Vaikka kana on pitkälle jalostettu kotieläin, on sillä silti yhä tallella samat käyttäytymistarpeet kuin luonnonvaraisilla esivanhemmillaan. Kanalla on tarve kuopsutella maata, nukkua yöt maan pintaa korkeammalla, munia suojaisaan pesään, etsiä ruokaa, venytellä siipiään ja jalkojaan, ottaa hiekkakylpyjä jne. Elämä häkissä ei poista näitä tarpeita, ja siksi virikkeetön ja ahdas häkkielämä aiheuttaa kanoille käyttäytymishäiriöitä.

Kanat ovat laumaeläimiä. Luonnollinen kanaparven koko on korkeintaan parikymmentä kanaa ja muutama kukko. Yli 80 kanan parvissa linnut eivät enää pysty tunnistamaan toisiaan.

Luontaisesti kanojen lisääntymiskausi alkaa ja muninta käynnistyy keväällä valoisan ajan pidentyessä. Kanat, jotka saavat hautoa munansa poikasiksi, keskeyttävät muninnan kun pesässä on noin tusina munaa. Syksyllä valoisan ajan lyheneminen aloittaa sulkasadon, jossa vanhat ja kuluneet sulat putoavat. Seuraava munintakausi alkaa, kun kanat ovat sulkasadon jälkeen kasvattaneet uuden höyhenpuvun. Kaupallisessa tuotannossa kanoja ei kannata pitää sulkasadon aikana, joten kanat tapetaan ensimmäisen munintakauden päätyttyä.